maanantai 30. joulukuuta 2024

Älä unohda, mitä hyvää Jeesus on Sinulle tehnyt!

 

Tervehdys Sinulle siellä jossakin!

Kirjoitan tätä tekstiäni vuoden 2024 toiseksi viimeisenä päivänä kotitalon yläkerrassa. Kun katselen läheiselle pellolle, lunta ei näy kuin ihan vähän. Tämä talvi on ollut taas ihan omanlaisensa tähän mennessä. 

Toivottavasti olet hyvin siellä tallella, missä tätä blogiani luet? Ihan joka päivä olen rukoillut Sinun puolestasi. On hyvin mielenkiintoista ja haasteellista rukoilla sellaisten ihmisten puolesta, joita en ole ehkä koskaan nähnyt. Enkä ehkä koskaan näekään täällä maan päällä. Toivottavasti Taivaassa viimeistään näemme.

Martti Luther kirjoitti kauan sitten, että Taivaassa on ainakin kolme mielenkiintoista asiaa: 1) Sieltä puuttuu paljon sellaisia ihmisiä, joiden ajattelin ehdottomasti siellä olevan. 2) Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, joiden en ikinä olisi voinut kuvitella siellä olevan. 3) Kolmas ihme on se, jos/kun itse olemme siellä. - Sinne minä haluan päästä. Jossakin aiemmassa blogissani kirjoitin bonus-tyttäreni 5-vuotiaasta pojasta. Hän sanoi kerran äidilleen: "On tosi kiva juttu, kun me kerran pääsemme sinne Taivaaseen ja näemme siellä paljon tuttuja. - Ai niin, keitäs tuttuja meillä siellä onkaan?" 

Lapsen suusta kuulemme usein asioita, jotka meitä vanhempia hämmästyttävät. Tuo pieni 5-vuotias poika on alusta lähtien ollut minun (Ukin) paras ystävä. Kun olimme muutaman päivän yhdessä joulua viettämässä, tuo pieni poika tuli yksi ilta minun viereeni ja kuiskasi korvaani: "Ukki! Minä en koskaan hylkää sinua!" - Tuo yksi lause upposi suoraan sydämeeni. Olipa kyse pienestä ihmisestä tai aikuisesta ja vähän vanhemmastakin, rakkauden kokeminen tuntuu aina yhtä hyvältä. Lahjalta!

Rukous on vanhemmiten tullut minulle entistä tärkeämmäksi. Pari päivää sitten näin uutisissa kuvia Gazasta. Kun lähes kaikki rakennukset on tuhottu, ihmiset asuvat telttaleireissä. Vanhemmat yrittävät kaikin voimin suojella ja suojata lapsiaan. Pommitukset ja luonnon olosuhteet ovat tehneet tehtävästä lähes mahdottoman. Monia lapsia on kuollut kylmyyteen. 

Nuo kuvat tuolta leiriltä puhuttelivat tosi syvältä. Meillä Suomessa harvan tarvitsee pakosta asua telttaleirissä. Suurin osa kansasta asuu kodeissa, joissa on lämmintä. On sähkö, on vesijohto, on vaatteita, on ruokaa.. Ja silti monet valittavat. 

Ajattelin tilannetta tässä kotitalossa, kun Tapani-myrsky vuonna 2011 vei sähköt kolmeksi päiväksi. Tilanne oli niin poikkeuksellinen, että muistan sen loppuelämäni. Mutta kiitänkö vielä tänäänkään siitä, että asun kodissa, jossa on lämmintä? Sähköt toimivat, voin käydä saunassa ja suihkussa milloin haluan. Voin pestä likaiset vaatteeni milloin haluan. Jos haluan kahvia, voin vain ladata keittimen ja juoda. Voin tehdä voileivän ja leikata palan pullapitkosta. Voin soittaa ystäville, sukulaisille tai kenelle vaan, joilla on puhelin. Voin lähteä autolla kauppaan, jossa on kaikkea, mitä rahalla saa. Voin käydä apteekissa ja hankkia lääkärin määräämät lääkkeet. Voin jutella kaupan pihalla tuttujen kanssa. Voin mennä seurakunnan tilaisuuteen milloin haluan. Voin tilata lentolipun ja lähteä lomalle. Voin mennä kirjastoon ja lainata kirjoja, musiikkia, DVD-elokuvia ym. Voin illalla käydä rauhassa nukkumaan. Ja rauhassa herätä seuraavana aamuna...

Moni asia elämässäni on muuttunut itsestään selvyydeksi. On miljoonia ihmisiä, jotka olisivat äärettömän kiitollisia, jos he saisivat elää kuten minä tai Sinä!! Nuo kuvat pakolaisleiriltä ravistelivat minua tällä kerralla tosi syvältä. Kuvittelenko, että olen jotenkin "parempi", pyhempi tai onnistuneempi, kun minulla asiat ovat hyvin? Onko tämä kaikki hyvinvointi minun ansiotani? EI TODELLAKAAN!!! 
 
Aamulenkillä mieleeni nousi vahvasti Psalmin 103 pari alkujaetta: "Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt." - Kaikki hyvä, mitä elämässäni on, on lahjaa Jumalalta. Tänään minua kutsutaan kiittämään Jumalaa kaikesta hyvästä.

Olen elämäni aikana pitänyt ehkä kahta rukousvihkoa. Rukousvihkoon olen merkinnyt tärkeimmät rukous- ja kiitosaiheet. Joka aamu, kun rukoilen, käyn vihossa olevat rukousaiheet lävitse. Siellä on mainittu myös kaikki Te, jotka blogiani luette. Siellä on sukulaisten ja ystävien nimet, joita muistan jatkuvasti. Siellä on myös kestoaiheita mm. seurakunnan puolesta, Suomen puolesta, herätyksen puolesta ym.

 

Annan Sinullekin nyt haasteen kohta alkavaan uuteen vuoteen. Hanki ruutuvihko tai mikä hyvänsä vihko ja kirjaa tammikuun alusta lähtien siihen yksi aihe päivässä, mistä Jumalaa kiität. Takaan, että tulet hämmästymään. Jostakin kätköistä löysin ensimmäisen rukousvihkoni, jonka olin aloittanut joskus 1990-luvulla. Hämmästelin, miten paljon Jumala oli auttanut minua jo silloin. Puhuttelevammaksi asian tekee se, kun olen itse kiitosaiheet vihkoon kirjoittanut. - Monesti, kun sielunvihollinen kiusaa, ettei Jumala meidän rukouksiamme kuule, silloin tuon vihon lukeminen auttaa todistamaan, että vihollisen syytös on pelkkää valhetta.

Kun olet tuon vihon ja kirjaukset aloittanut, kirjoita samaan vihkoon kaikki Sinulle läheiset ihmiset ja sukulaiset etunimellään mainiten. Lapset, lastenlapset, sisarukset, kummilapset.. Kun kirjoitat vihkoon uusia kiitosaiheita, voit samalla joka päivä muistaa rukouksin näitä Sinulle rakkaita ihmisiä. Joillekin heistä Sinä olet ainoa ihminen maailmassa, joka heidän puolestaan rukoilee.


Tähän rukousaiheiden listaan haluaisin lisätä vielä rukouksen Suomen puolesta. Että Jumala varjelee maamme itsenäisyyttä ja sen rajoja. Viime kuukausien ja päivien uutiset ovat olleet tosi huolestuttavia. Minä niinkuin varmasti Sinäkin olet lukenut tarinoita vuosikymmenten takaa, miten suomalaiset rukoilivat sodan aikana, että Jumala auttaisi. Ja Jumala auttoi, varjeli ja teki ihmeitä niin, että vielä tänäänkin saamme asua vapaassa isänmaassa. On myös ollut presidenttejä, jotka ovat rohkaisseet kansaa rukoilemaan isänmaamme puolesta.

Rukouskehotuksia muistaa maatamme ei ole viime aikoina liian paljon kuultu juuri kenenkään suusta tai kynästä. Uskon, että Jumala toimii edelleen vastauksena esirukouksiin. Suomen kouluissa jopa Jeesus-nimen mainitseminen yhdessä laulussa on tullut rangaistavaksi teoksi. Ainoa nimi, ainoa Vapahtajamme, Jeesus, on hän, joka voi minua, Sinua ja muita suomalaisia auttaa. - Muistan lähtemättömästi, kun vuonna 2001 New Yorkissa terroristit tuhosivat kaksi pilvenpiirtäjää. Tuon jälkeen monet kyselivät, miten Jumala sallii tuollaista? Eräässä tv-keskustelussa ollut evankelista Billy Grahamin tytär, Anne Graham Lotz, totesi jotenkin seuraavasti: "Me olemme ajaneet Jumalan pois päiväkodeistamme, kouluistamme ja kaikesta elämästämme. Nyt, kun tällaista pahaa tapahtuu, me syyttäen kyselemme, että missä Jumala oli?" Se on omaa syytämme.

Suomen hengellinen tilanne on samasta syystä huolestuttava. Jeesuksen voi ajaa pois kouluista ja päiväkodeista ja karsia kaikesta mahdollisesta. Mutta se on juuri sitä, mitä sielunvihollinen haluaakin. Että lakkaamme puhumasta Jumalasta ja Jeesuksesta. Että emme enää turvaudu häneen. Mutta kaikki tuo koituu meidän tuhoksemme. - Kaikkien meidän, jotka Jumalaan ja Jeesukseen uskomme, on aika herätä. Herätä rukoilemaan. - Tiedän, että monia Teitä blogini lukijoita on eri puolilla maapalloa. Kaikkia Teitä ja meitä täällä Suomessa rohkaisen rukoilemaan ihan joka päivä Suomen puolesta. Että Jumala varjelee kotimaamme itsenäisyyttä ja sen rajoja. Jos suinkin mahdollista, kutsu muitakin tähän rukoukseen. 

"Missä on paljon rukousta, siinä on paljon siunausta. Missä on vähän rukousta, siinä on vähän siunausta. Missä ei ole ollenkaan rukousta, siinä ei ole ollenkaan siunausta." - Jumala antoi meille rukouksen avuksi omaan elämäämme ja myös kansamme elämään. Jopa pienen lapsen kanssa voi rukoilla.


Tässä Sinulle linkki Pekka Simojoen lauluun "Valtakunnassa kaikki hyvin". Se sanoittaa tosi hyvin juuri tätä aikaa, jota elämme. 
https://www.youtube.com/watch?v=qFmUZB_OH0g  

Lopettelen tekstiäni tällä kertaa, vaikka sydämellä asiaa on paljonkin. On huikea ajatella, että meillä on kuitenkin tällainen "yhteys". Uskon, että Jumala on tämänkin yhteyden avannut. Toivon ja rukoilen Sinulle kaikkea hyvää Sinun elämääsi.

Jos Sinulla on rukousaiheita, joita haluat minun kanssani jakaa, voit lähettää pyyntösi sähköpostilla: seppojkujala@gmail.com Olen vaitiolovelvollinen, joten viestisi tai rukouspyyntösi jää vain minulle. Rukouksessa välitän asian Jumalalle. 

Kun Sinulla on rauhaisa hetki, kuuntele vielä seuraava laulu "olet valveilla".
https://www.youtube.com/watch?v=9XojJKHc0T0 Tämä laulu on ollut yksi suosikeistani vuosikausia. Sävel on upea ja sanat äärettömän lohduttavat ja rohkaisevat:

Illan rauha hiipii maahan meluisaan
Väsyneet se hiljaa peittää teltallaan
Taivas on kuin käsi suuren Jumalan
Yllä kaiken melskeen
Yllä maailman

kertosäe:
Herra öin ja päivin kiitän sinua
Sillä tiedän että olet valveilla
Herra öin ja päivin kiitän sinua
Sillä tiedän että olet valveilla

Kuu ja taivaan kannen tähdet tuhannet
Huutavat jo kaukaa, sinä uuvu et
Silmiesi alla lepää jokainen
Sinä näet missä itkee ihminen

kertosäe

Sinä Herra tunnet minun huoleni
Huomispäivään kuljen sinun kanssasi
Suuri Jumalani kaiken antaja
Sydämeni laulaa täynnä kiitosta

kertosäe

Yllä kaiken melskeen, yllä maailman, Herra on valveilla ja pitää meistä huolen. Kaikki päivämme maailman loppuun asti. Olemme turvassa Hänessä.


 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä unohda, mitä hyvää Jeesus on Sinulle tehnyt!

  Tervehdys Sinulle siellä jossakin! Kirjoitan tätä tekstiäni vuoden 2024 toiseksi viimeisenä päivänä kotitalon yläkerrassa. Kun katselen lä...