"1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta 2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle. 3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne." 4 Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: 5 "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'." 6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, 7 ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle. 8 Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. 9 Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!" 10 Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?" 11 Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista".
Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Hän tiesi jo edeltä, että seuraavassa kylässä olisi aasi ja varsa, joita hän voisi käyttää. Jeesuksen tulosta Jerusalemiin aasin varsalla oli kerrottu jo satoja vuosia ennen profeetan ennustuksessa.
Harva eläin on päässyt samalla tavalla esiin Raamatun ennustuksissa kuin tuo aasin varsa. Samalla tavalla Jeesus toimii vielä tänäkin päivänä. Hän lähettää opetuslapsiaan kutsumaan meitä hänen omiaan erilaisiin palvelutehtäviin. Meillekin voidaan sanoa: "Herra tarvitsee sinua nyt!" Kenties joku Teistä tämän viestin lukijoista on juuri tällaisessa tilanteessa. Olet saanut selkeän kutsun ja nyt kipuilet, mitä tuohon kutsuun pitäisi vastata.
Kun tekstini alussa mainitut opetuslapset menivät pyytämään aasia ja sen varsaa, olisi tapahtumat saaneet aivan toisenlaisen luonteen, jos aasien omistaja olisi sanonut esim. "tulkaa vaikka puolen päästä uudelleen, kun varsa on riittävästi kasvanut ja vahvistunut.." Jos näin olisi tapahtunut (teoria), Jeesus olisi jatkanut matkaa ja aasin varsan tehtävä olisi jäänyt kokonaan suorittamatta. Jumala pitää kuitenkin kiinni omasta suunnitelmistaan ja omasta Sanastaan. Minkä Hän on sanonut/luvannut, se tapahtuu.
Matteuksen evankeliumin 8. luvussa on asiaan liittyvä mielenkiintoinen tapaus.
18 Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle.
19 Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja sanoi: "Opettaja, minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin." 20 Jeesus vastasi hänelle: "Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi." 21 Eräs toinen, hänen opetuslapsensa, sanoi hänelle: "Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni." 22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua! Anna kuolleiden haudata kuolleensa."
Jukka Norvannon erinomaisessa Raamattu Elämään -kirjassa on kohdasta selitetty mm. näin:
"Jakeessa pysähdyttävät erityisesti sanat: "Eräs toinen, hänen opetuslapsensa". Lainopettajaa on voinut vielä pitää kohtuullisen ulkopuolisena pohdiskelijana, sillä hän kutsuikin Jeesusta yleisellä nimityksellä "opettaja". Mutta kun jotakuta kutsutaan Jeesuksen opetuslapseksi, on syytä terästäytyä. Sehän kertoo ihmisestä, joka jo on ollut jonkin aikaa Jeesuksen seurassa. Hän ei myöskään kutsu Jeesusta yleisellä opettaja-termillä, vaan puhuttelee tätä Herraksi. Sekin kertoo siitä, että jälkimmäisen kyselijän suhde Jeesukseen on läheinen...
Jeesuksen seurassa ollut mies tahtoo siis selvittää, missä kulkevat Jeesuksen seuraamisen rajat. Mitä Jeesus odottaa seuraajiltaan? Jeesus ei ollut siinä mielessä tuona aikana mitenkään poikkeuksellinen opettaja, että hän kokosi ympärilleen opetuslapsia. Se oli juutalaisten rabbien eli opettajien toimintatapa. Johannes Kastajallakin oli omat oppilaansa. Mutta jokaisella opettajalla oli myös omat ehtonsa. Ja juuri niitä tässä selvitellään. Mitkä ovat rajat? Sallisiko Jeesus, että hänen opetuslapsensa hautaa ensin isänsä, ennen kuin ryhtyy todella seuraamaan häntä?
Kysymys tuntunee korvissamme kummalliselta. Ei kai sellaista tarvitse edes kysyä? Miksei hautajaisissa voisi käydä? Kysyjä ei kuitenkaan tarkoittanut juuri kuolleen isän saattamista hautaluolaan, sillä hänen isänsä ei ollut vielä edes kuollut. Juutalaiseen kulttuuriin kuului, että vainaja oli haudattava 24 tunnin sisällä kuolemasta. Ja tuon ajan he viettivät kotonaan.
Niinpä kysyjän tarkoitus olikin toinen. Lähi-idässä nelisenkymmentä vuotta elänyt Raamatun opettaja Kenneth Bailey kertoo mainiossa kirjassaan "Maalaisjärjellä", että miehen pyyntö itse asiassa tarkoitti: "Anna minun.. palvella isääni niin kauan kuin hän elää, ja kun hän kuolee, hautaan hänet ja tulen."
Kenneth Bailey kirjoittaa, että Lähi-idässä ollessaan hän kuullut saman kysymyksen useita kertoja. Usein maastamuuttoa suunnittelevat 20-30-vuotiaat miehet saavat kuulla jonkun kysyvän heiltä: "Etkö aio ensin haudata isääsi?" Kysyjien ajatuksena on: "Etkö aio huolehtia sinulle perinteisesti kuuluvasta velvollisuudesta ja muuttaa vasta sen jälkeen maasta?"..
Toki vanhemmista huolehtiminen kuuluu kristityille. Sanoohan Paavalikin 1 Tim 5:8:ssa: "Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi." Omaisista huolehtiminen on seuraus Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, mutta sekään velvollisuus ei saa nousta Jumalan rakastamisen edelle. Sillä ihmisen ei tule antaa hyvän syrjäyttää parasta. Edellä sanottu mielessä onkin helppo ymmärtää, miksi seuraava jae kuuluu niin kuin kuuluu.
"Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua! Anna kuolleiden haudata kuolleensa." Matt 8:22
Miten kuolleet voivat haudata kuolleensa? Kysymyksen esittäjä oli ollut Jeesuksen opetuslapsi. Hän oli löytänyt uuden elämän hänen yhteydessään. Hän eli. Mutta samaan aikaan tässä maailmassa on monta, jotka eivät ole löytäneet elämää Herransa yhteydessä. Heille on tärkeää elää ihmisten toiveiden mukaan. Sillä heidän jumalansa on tässä maailmassa. He ovat kuolleita. Ja siksi he jatkakoot olemistaan niin kuin se, joka ei paremmasta tiedä. Mutta sinä, joka elät, seuraa sinä Jeesusta."
Edellä oleva teksti on minusta huikea. Kun Jeesus kutsuu meitä seuraamaan häntä, hän odottaa, että vastaamme siihen saman tien. Kun Jeesus kutsuu meitä palvelemaan häntä, hän odottaa, että lähdemme liikkeelle saman tien. Elämä on nyt. Tämä päivä ja tämä hetki ei toistu enää koskaan.
Kun vuonna 1983 sain kutsun Kansan Raamattuseuran työntekijäksi, jouduin tosi syvään prosessiin. Pystynkö, osaanko, rohkenenko ym? Suuresti arvostamani lehtori Kirsti Löytty sanoi kauan sitten Forssan kirkossa: "..ei sitä ole pakko lähteä seuraamaan Jeesusta." Kun kyse oli selkeästä kutsusta seurata Jeesuksen osoittamaa johdatusta.
Todellakaan ei ole pakko! Mutta varmasti Jeesuksen selkeän kutsun hylkääminen aiheuttaa sydämeemme pysyvän kivun. En ole tavannut ketään, joka olisi katunut sitä, että lähti Jeesusta seuraamaan/palvelemaan, mutta olen tavannut Jeesuksen opetuslapsia, jotka edelleenkin odottavat sitä sopivaa hetkeä. "Isät" ja muut seuraamisen esteet ovat vieläkin hengissä ja me kulumme ja vanhenemme. Ja tunnemme, että kaikki ei ole hyvin.
Tämä hetki tässä on Jumalan hetki. Hän kohtaa Sinua. Hän haluaisi (= haluaa) irrottaa ne siteet, jotka ovat estäneet Jeesuksen seuraamisen ja hänen palvelemisensa. Jos tunnet torjuneesi Jeesuksen selkeän kutsun, voit juuri tällä hetkellä tulla hänen eteensä. Polvistua ja kertoa että olet tehnyt väärin. Voit myös kertoa, että nyt haluat lähteä häntä seuraamaan.
Muistan vuosia sitten lukemani tarinan Itämaiden matonkutojamestareista. Kun he huomasivat tehneensä virheen, he eivät purkaneet mattoa, vaan muuttivat mallia. Vaikka tuntisit suurta syyllisyyttä Jeesuksen kutsun hylkäämisestä vuosia sitten, minulla on Sinulle hyviä uutisia. Jeesus tulee tänään luoksesi. Hän alkaa puhua sydämellesi. Kuten kauan sitten. Hän kertoo, miten hän aikoo jatkossa sinua johdattaa. Hän on hyvä paimen. Joka löysi kadonneen lampaansa. Hän ei moittinut lammasta katoamistempusta, vaan nosti lampaan harteillensa ja kantoi sen toisten lampaiden luo. Turvallisesti.
Tänään saat heittää pois myös sen ruoskan, jolla olet itseäsi hakannut. Ja jättää taakse syytökset, miten olet elämäsi tuhlannut. Jeesus haluaa kohottaa katseemme kohti tulevaa. Kuten joku on sanonut: "Tulevaisuus on asia, jota emme edes me ole vielä pilanneet." Tulevaisuus Jeesuksen seurassa on turvallinen. Hän lupaa johdattaa Sinua koko loppuelämäsi, kunnes olemme perillä Taivaan kodissa.
Varmasti hämmästelit tämän kertaisen blogini otsikkoa: "Herran auto." Raamattu ei kerro, että Herralla olisi ollut auto käytössään. Mutta silti on mahdollista, että Herralla on auto, jopa autoja.. Lainaan vielä em. kirjaa. Kirjan tekstistä löysin tuon otsikonkin.
"Mieleeni tuli toistakymmentä vuotta sitten kuulemani kertomus. Eräs aktiivinen seurakuntalainen oli hankkinut auton. Hän kuvaili autoa muille kutsumalla sitä Herran autoksi. Ja kun hän asiaa tarpeeksi usein toisti, moni seurakunnassa myös kuuli viestin.
Sattuipa kerran, että nuorten piirissä heräsi ajatus lähteä vierailemaan naapurikaupungissa rohkaisemassa siellä kokoontuvaa pientä nuorten ryhmää. Ajatus tuntui kaikista loistavalta, mutta sitten tulikin ongelma: kenelläkään ei ollut autoa. Mutta ennen kuin ajatuksesta kokonaan luovuttiin, joku muisti että Herrallahan on kaupungissa oma auto.
Ja niin ryhmä nuoria saapasteli ovelle, joka kuului Herran auton haltijalle. Joku painoi ovikelloa, ja auton haltija saapui avaamaan ovea. Nuoret kertoivat, että Herra tarvitsisi nyt autoaan. Kuten arvata saattaa, nuoret eivät saaneet autoa käyttöönsä. Sen paikka oli kuulemma tallissa ja siellä se saisi pysyäkin.
On helppoa rukoilla Isältä: "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme". Mutta kovin vaikeaa on pitää yhteisenä sitä hyvää, jonka Herra on antanut juuri minulle!"
Jeesuksen toinen tulemus on lähellä. Päättymässä on myös se aika, jolloin meidän on mahdollisuus vastata hänen kutsuunsa seurata häntä. Päättymässä on myös se aika, jolloin voimme Herraamme palvella. Käväise autotallissasi, traktoritallissa, kotisi pihamaalla, mökilläsi, pellolla, metsässä, sijoitusasunnossasi.. Kaikki, minkä näet, on Hänen lahjaansa Sinulle. Miten käytän autoani, omaisuuttani, elämääni..?
Herran sana Sinulle ja minulle tänään kuuluu: "Anna elämäsi, kaikkesi, minun johdatukseeni tänään, tässä hetkessä. Ja saat nähdä, että elämässäsi on siunaus. Ja että minä kerran vien sinut perille parasta tietä."
