Hei taas pitkästä aikaa!
Kevät on ollut niin kiireinen, että kotisivuille kirjoittaminen on jäänyt. Ei ole ollut aikaa kaikkeen mihin haluaisi, mutta tässä nyt kirjoitan.
Kävin viime syksystä lähtien alueellista opas-kurssia. Se oli erittäin mielenkiintoinen. Vajaan vuoden aikana kertyi mapillinen tietoa Tammelasta ja sen lähikunnista.
Viime lauantaina oli sitten näyttökoe. Linja-auto lähti Forssan torin turistipysäkiltä. Jokaiselle kurssilaiselle annettiin järjestysnumero arpomalla. Auton takaosassa oli kaksi kaupungin edustajaa ja kaksi Suomen Opasliiton edustajaa arvioimassa, miten oppaat suoriutuivat tehtävästään.
Kierroksen jälkeen oli arviointitilaisuus, jossa jokaisen suoritus arvioitiin yksityiskohtaisesti. Tuon päivän paras uutinen oli se, että selvisin kokeesta.
Vuosia sitten olin kotiseuroissa. Siellä eräs nainen käytti puheenvuoron, jossa kertoi, miten oli tullut uskoon ja miten oli Jeesuksen kohdannut. Kun seurat olivat ohi, eräs paikalla ollut mies tuli naisen luo ja sanoi, että "oli hyvä kun käytit todistuspuheenvuoron, kun sinä et ole yhtään uskovan ihmisen näköinen."
Kun olen ajatellut Sinua, mielessäni on ollut kaksi tarinaa, jotka liittyvät enkeleihin. Ensimmäinen on kirjasta "Sinua ajatellen". "Tahtoisin olla enkeli. En siksi, että saisin kultaiset siivet. Oikea enkeli ei sellaisia tarvitse. Vaan siksi, että minulla olisi voimia sinua varten, lohduttaakseni sinua niin kuin enkelit, tai parantaakseni, ollakseni tukenasi aina kun sitä tarvitset, nyt ja huomenna. Kun ajattelen Sinua täältä kaukaa, tahtoisin olla enkeli.. Aina on olemassa jokin ovi. Synkimmässäkin sielussa. Ja milloin et itse sitä huomaa, silloin voi tulla enkeli, koskettaa seinää, avata oven ja näyttää sinulle ulospääsytien uuden päivän valoon ja vapauteen.
Evankeliumi kertoo, että vangitun ystävät olivat etäällä ympäröineet häntä ajatuksillaan, hartaalla toivollaan ja rukouksellaan. Yksinäisessä sellissä hän oli ollut näkymättömän piirin ympäröimänä..
Ei meidän välttämättä tarvitse olla vankilassa, mutta elämäntilanteemme on sellainen. Uudessa testamentissa kerrotaan, miten Pietari oli vankilassa. Seurakunta, ystävät, läheiset rukoilivat koko ajan. Ja yhtäkkiä Pietarin luokse ilmestyi enkeli, joka herätti Pietarin ja vankilan ovet avautuivat heille itsestään. Kun Pietari oli sitten ulkona vankilasta, enkeli katosi Pietarin näkyvistä, mutta Pietari oli vapaa.
Rukoilen Sinun puolestasi, joka tätä tekstiä luet. Jos olet toivottomana pimeässä, Jumala voi rakkaudessaan lähettää luoksesi enkeli, joka johdattaa Sinutkin vapauteen. Näin on käynyt minunkin kohdalla. Huikeata on se Raamatun sana, että "Jumalalle on kaikki mahdollista.." Vaikka et itse voisi, vaikka ei kukaan ihminen voisi Sinua vapauttaa, Jumala voi..
Toisen enkelitarinan löysin vuosia sitten. En muista, kuka sen on kirjoittanut. Sanoma on kuitenkin hyvä.
"Tuota, olisiko yhtään enkeliä vapaana? Vai ovatko kaikki jo liikkeellä? Ei, ei kyseessä ole hätätapaus. On vain niin harmaa aamu ja olen valvonut yöllä pää täynnä sekavia ajatuksia. Tuntuu, etten herää lainkaan, kättä tuskin jaksan nostaa. Mieli on niin maassa, että myyränkolotkaan eivät niin syvälle yllä. Olen väsynyt, kyllästynyt ja masentunut. Tiedän toki, että pitäisi ryhdistäytyä ja lähteä liikkeelle. Mutta.. minä en jaksa. Siksi rohkenen pyytää yhtä enkeliä kaikkein pienintä edes.
"Tuota, olisiko yhtään enkeliä vapaana? Vai ovatko kaikki jo liikkeellä? Ei, ei kyseessä ole hätätapaus. On vain niin harmaa aamu ja olen valvonut yöllä pää täynnä sekavia ajatuksia. Tuntuu, etten herää lainkaan, kättä tuskin jaksan nostaa. Mieli on niin maassa, että myyränkolotkaan eivät niin syvälle yllä. Olen väsynyt, kyllästynyt ja masentunut. Tiedän toki, että pitäisi ryhdistäytyä ja lähteä liikkeelle. Mutta.. minä en jaksa. Siksi rohkenen pyytää yhtä enkeliä kaikkein pienintä edes.
Antaisitko hänelle mukaan kirjeen, Isä. Sellaisen viestin, että Sinä rakastat minua juuri näin uupuneena, yksinäisenä, masentuneena ja elämäni sotkeneena. Isä, jospa siinä rakkaudessa pystyisin lepäämään ja vielä nousemaan.."
Tuo tarina voisi olla kuin meidän sydämeltämme. Rukous, että Jumala lähettäisi meille jollakin tavalla viestin siitä, että olemme Hänelle rakkaita. Mikään ei ole niin tärkeää kuin tietoisuus siitä, että olemme Jumalalle rakkaita ja että Hän pitää meistä huolen.
Danielin kirjassa 9:21-23 ovat ihmeelliset sanat rukousten kuulemisesta: "Ja iltauhrin aikaan, minun vielä rukoillessani, saapui luokseni nopeasti lentäen se mies, Gabriel, ja sanoi: "Heti, kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua."
Tuo edellä kirjoitettu Raamatun kohta on Jumalan rohkaisu Sinulle tänäään. Olet Jumalallesi tosi rakas. Jäädään turvallisesti Jumalan huolenpitoon. Mitään muuta turvaa meillä ei olekaan.